logo
Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Tulosta Sähköposti
oikeusministerioEOK on lausunut Oikeusministeriölle näkemyksensä mietintöön, jossa on ehdotuksia uudeksi lainsäädännöksi anonyymista todistelusta esitutkinnassa ja tuomioistuinmenettelyssä. EOK:n mielestä anonyyminen todistelu voi vakavasti vaarantaa syytetyn oikeusturvaa ja tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden tulee olla murrettavissa.

 

 

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto
 
Lausunto koskien mietintöä Todistelu yleisissä tuomioistuimissa 69/2012
 
Lausunnon antaja
 
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry.
 
Lausunto
 
Lausuntonamme pyydämme kunnioittavasti otettavaksi huomioon seuraavaa.
 
1. Anonyymin todistelun käyttöön ottaminen
 
Mietinnössä on esitetty ehdotus lainsäädännöksi anonyymista todistelusta esitutkinnassa ja tuomioistuinmenettelyssä. Tarkoituksena sää- dösehdotukselle on mietinnön mukaan sen varmistaminen, että kaikki oikeudenkäynnissä tarvittava näyttö olisi saatavilla. Tavoitteeksi on todettu aineellisen totuuden selvittäminen ja tuomioiden oikea lopputulos, eli toisin sanoen oikeusvarmuuden toteuttaminen. Mietinnössä pidetään anonyymia todistelua nykymenetelmiä täydentävänä keinona selvittää vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta.  

Mietinnön tavoite ja tarkoitus on oikeusturvan kannalta myönteinen asia. Mietinnön pohjana ei ole kuitenkaan mitään selvitystä siitä tarpeesta, miksi uutta sääntelyä tarvittaisiin oikeusvarmuuden parantamiseksi siinä mainituilla poikkeuksellisilla prosessioikeudellisilla keinoilla. Tältä osin EOK:n näkemys on, että anonyymin todistelun käyttöön ottamiseksi on tarpeellista tehdä lisäselvityksiä ennen ehdotettuja keinoja koskevan uuden sääntelyn toteuttamista. Jollei lisäselvityksiä kyetä suorittamaan, lainvalmistelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta sen vuoksi, että kaikkia uuden sääntelyn aiheuttamia seurauksia ei voida ennalta täysin arvioida.  

Erilaisia vaihtoehtoja arvioitaessa lainvalmistelussa on punnittava keskenään niiden aiheuttamia vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteu- tumiselle. Erityisesti on otettava huomioon, että julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mukaan turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteu- tuminen. Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet asettavat myös rajoituksia erilaisten lainsäädännöllisten ratkaisuvaihtoehtojen valinnalle.  

Anonyymin todistelun käyttöön ottamista harkittaessa vastakkain ovat yhtäältä yksilön oikeus elämään ja henkilökohtaiseen koskematto- muuteen ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen jokaiselle, joka joutuu rikossyytteen kohteeksi. Oikeudenkäyntimenettely ei saa altistaa todistajaa hänen henkeensä ja terveyteensä kohdistuviin rikoksiin eikä niiden uhkaan. Tältä kannalta katsottuna todistajansuojelun puuttuminen Suomesta on ollut selvä puute nykylainsäädännössä.  

Joka tapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös anonyymin todistelun rikoksesta epäillyn oikeusturvalle aiheuttamiin haittoihin. Jotta voitaisiin punnita, minkälaisia etuja sen käyttöön ottamisesta on verrattuna aiheutuviin haittoihin, on erittäin tärkeätä tunnistaa mainitun poikkeuksellisen oikeudenkäyntimenettelyn aiheuttamat haitat tässä suhteessa. Perus- ja ihmisoikeuksien keskinäistä punnintaa voidaan järkiperusteisesti tehdä vain silloin kuin uuden sääntelyn niin myönteiset kuin kielteiset vaikutukset ovat selvillä.  

Vakavin haitta syytettyä vastaan puhuvan henkilötodistelun anonymiteetistä aiheutuu siitä, että puolustukselle voi olla ylivoimainen tehtävä asettaa anonyymin todistajan uskottavuus kyseenalaiseksi. Kun todistajan henkilöllisyys ei ole selvillä, ei hänen suhdettaan oikeudenkäynnin asianosaisiin ja ratkaisun lopputulokseen nähden voi saattaa oikeudenkäynnin kuluessa tehokkaasti arvioinnin kohteeksi. Jotta todistajan anonymiteetti voidaan turvata myös oikeudenkäynnin aikana, mietinnössä esitetään, että anonyymillä todistajalla on oikeus jättää vastaamatta kysymykseen, joka välillisestikään voisi johtaa hänen henkilöllisyytensä paljastumiseen. Yleensä todistajan on kerrottava kaikki, mitä hän tietää asiasta, mutta anonyymin todistelun kohdalla tästä henkilötodistelua koskevasta hyväksytystä menettelytavasta voitaisiin siis poiketa. Tilanteesta riippuen tällainen menettely voisi vakavasti vaarantaa rikoksesta syytetyn mahdollisuuksia puolustautua syytettä vastaan.  

Edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen on selvää, että suomalai- selle järjestelmälle täysin vieraalle ja oikeusturvanäkökohtien kannalta poikkeukselliselle todistamiskeinolle tulee asettaa verrattain tiukat edellytykset, jotta lainkäytölle keskeiset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset voidaan turvata.  

Mietinnössä todetaan, että rikoksen selvittämisintressi on sitä suurempi mitä törkeämmästä rikoksesta on kysymys. Tämä lähtökohta on oikea, mutta EOK:n käsitys on, että anonyymin todistelun käyttöala tulisi olla huomattavasti suppeampi kuin mietinnössä on esitetty käyttöön otetta- vaksi. Anonyymi todistelu tulisi rajata vain niihin rikoksiin, joissa ankarin käytettävissä oleva rangaistus on vähintään 12 vuotta vankeutta.

Yhtenä poikkeuksena käyttöalaan voitaisiin hyväksyä kuitenkin törkeä ihmiskauppa, jonka nykyisin voimassa oleva rangaistusmaksimi on kymmenen vuotta vankeutta. Mainittua poikkeusta voidaan perustella sillä, että ihmiskauppaa voidaan tyypillisesti pitää sellaisena vakavana rikollisuutena, jossa järjestäytyneellä rikollisuudella on huomattava osuus kansainvälisesti.  

Rangaistusasteikkoa koskevan edellytyksen asettaminen ankarimman rangaistuksen osalta vähintään 12 vuoden pituisen vankeusrangais- tuksen tasolle tarkoittaisi sitä, että anonyymi todistelu olisi käytössä kaikkien vakavien henkirikosten tutkinnassa samoin kuin vakavimpien sotarikosten sekä maanpetos- ja valtiopetosrikosten tutkinnassa. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyissä rikoksissa anonyymi todistelu tulisi tällöin kysymykseen ainoastaan niiden vakavimpien tekomuotojen osalta. Tällaisia rangaistavia tekoja olisivat muun muassa terroristiryhmän johtaminen ja sellaiset vakavat terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset, joista aiheutuu hengen ja terveyden vaaraa yksittäisille tai useille ihmisille (ks. RL 34a:1,1 5-7 kohdat).  

Edellä mainittu varovaisuusperiaate huomioon ottaen anonyymin todistelun käyttöalan rajaaminen 12 vuoden pituisen vankeusrangaistuksen kohdalle on hyvin perusteltu. Mietinnössä ehdotettua kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta rajana käytettäessä tulisi anonyymin todiste- lun piiriin sellaisiakin vapauteen kohdistuvia rikoksia, joissa kenenkään henkilön henki tai terveys ei ole millään tavalla uhattuna. Näin laajaan käyttöalaan ei mietinnössä ole esitetty riittävän painavia perusteita.  

Mietinnössä on anonyymin todistelun osalta käsitelty myös peitepoliisin oikeutta tulla kuulluksi anonyymisti oikeudenkäynnissä. EOK yhtyy tältä osin mietinnössä esitettyihin näkökohtiin, että poliisiviranomaiselle ei tule asettaa lievempiä edellytyksiä anonyyminä todistajana toimimiselle kuin muillekaan henkilöille.  

2. Tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden ehdottomuus
 
Mietinnössä ehdotetaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:ään säädettäväksi tuomioistuimen neuvottelusalaisuutta koskeva säännös, jonka mukaan tuomioistuimen päätösneuvottelujen sisällöstä ei saa todistaa. Neuvottelusalaisuus olisi ehdoton. Mietinnössä perustellaan uutta säännöstä oikeustilaa selventävänä, vaikka korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO 2008:95) on päinvastoin ratkaisu perustunut nimenomaan tuomioistuimen päätösneuvottelujen sisällöstä esitettyyn henkilötodisteluun.
 
Mietinnön perustelut ovat tässä kohden virheelliset. Nykyisin voimassa olevassa laissa ei ole sisällöltään ehdotonta säännöstä tuomioistuimen neuvottelusalaisuutta koskien. Oikeuskäytännössäkään neuvottelusalaisuutta ei ole pidetty ehdottomana, kuten edellä mainitusta KKO 2008:95 ratkaisun perusteluistakin voidaan todeta.  

Mikäli tuomioistuimen neuvottelusalaisuus säädettäisiin ehdottomaksi, tuomioistuimen jäseniin kohdistuvien tietyntyyppisten virkasyytteiden käsittely tulisi käytännössä mahdottomaksi, koska mitään näyttöä ratkaisun perustana käydyistä neuvotteluista ei voitaisi esittää virkarikosta koskevassa oikeudenkäynnissä.  

Mietinnössä ehdotetun tuomioistuimen neuvottelusalaisuutta koskevan säännöksen seurauksena olisi yleisen luottamuksen heikentyminen tuomioistuimien toimintaa kohtaan sen mahdollistaessa tuomioistuimen jäsenten mielivaltaisen päätöksenteon. Sen vuoksi tällaisessa muodossa säännöstä ei tule hyväksyä.  

Tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden tulee voida olla murrettavissa, mikäli tuomioistuimen jäsenen voidaan epäillä syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen tai muuhun virkatehtävänsä hoitoon liittyvään rikokseen.  

 

Rovaniemellä 29. tammikuuta 2013
 
 
Jarmo Juntunen                                  Petri Kankaansivu

toiminnanjohtaja                                    varatuomari, liittohallituksen jäsen                                                                                  

 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry