logo
Työryhmä esittää kansalaisaloitelain säätämistä Tulosta Sähköposti
ihmisia_hkiOikeusministeriön työryhmä ehdottaa säädettäväksi kansalaisaloitelain. Tavoitteena on luoda kansalaisaloitteen tekemistä varten joustavat ja luotettavat menettelyt sekä siten edistää vapaata kansalaistoimintaa.
 
 
Kansalaisaloite merkitsee, että vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.

Työryhmän ehdottamassa laissa säädettäisiin kansalaisaloitteen muotovaatimuksista, aloitteen vireillepanosta, allekirjoitusten keräämisestä ja vireillepanijan vastuista sekä viranomaisvalvonnasta.

Työryhmän ehdottama laki täydentäisi perustuslain säännöstä kansalaisaloitteesta. Eduskunta on äskettäin hyväksynyt lepäämään jätettäväksi perustuslain muutoksen, johon sisältyy säännös kansalaisaloitteesta valtiollisella tasolla. Perustuslain muutos tulee voimaan 1.3.2012, jos myös vaaleissa valittava uusi eduskunta sen hyväksyy. Kansalaisaloitelaki tulisi voimaan samanaikaisesti.

Lakialoite tai ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Kansalaisaloite voisi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voisi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Jos aloite tehdään lakiehdotuksen muotoon, sen tulisi sisältää säädösteksti. Laajassa ja monimutkaisessa lainsäädäntöasiassa vireillepanijalle helpompi vaihtoehto olisi tehdä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloitteen tulisi kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulisi aina olla mukana perustelut.

Aloitteen vireillepanijana voisi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Vireillepanijan olisi nimettävä itselleen vähintään yksi edustaja ja varaedustaja, jotka hoitaisivat asiaan liittyviä käytännön toimia.

Allekirjoitukset kerättävä kuuden kuukauden kuluessa

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoitukset kerättäisiin paperilla tai sähköisesti tietoverkossa. Allekirjoitukset olisi kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.

Verkkokeräyksessä voitaisiin käyttää vireillepanijan itse järjestämää tietojärjestelmää tai oikeusministeriön ylläpitämää maksutonta verkkopalvelua. Vireillepanijan tulisi hankkia oman verkkokeräysjärjestelmänsä teknisille ja tietoturvaominaisuuksille Viestintäviraston hyväksyntä. Verkkokeräys edellyttäisi myös niin sanottua vahvaa sähköistä tunnistamista, esimerkiksi pankkitunnusten tai teleoperaattoreiden mobiilitunnusten käyttöä.

Keräyksen päätyttyä vireillepanijan edustaja toimittaisi kannatusilmoitukset Väestörekisterikeskukselle, joka tarkastaisi, että allekirjoittajat ovat äänioikeutettuja Suomen kansalaisia ja että heistä kukin on tehnyt kannatusilmoituksen samaan aloitteeseen vain kerran.

Jos hyväksyttyjä kannatusilmoituksia olisi vähintään 50 000, edustaja toimittaisi aloitteen eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnalla olisi velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäisivät eduskunnan harkittaviksi.

Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi, voitaisiin samasta asiasta tehdä uudelleen kansalaisaloite.

Taloudellisen tuen ilmoittaminen ja henkilötietojen suoja

Työryhmä ehdottaa, että kansalaisaloitteen tekemistä varten saatu taloudellinen tuki ja sen antaja olisi julkistettava, jos samalta tukijalta saadun tuen arvo on yhteensä vähintään 1 500 euroa.

Aloitteen allekirjoittajan nimi ja muut henkilötiedot eivät voisi olla yleisön tai muiden allekirjoittajien nähtävissä esimerkiksi tietoverkossa. Myös viranomaisten hallussa olevat aloitteen kannatusilmoitukset olisivat salassa pidettäviä.

Nykyisen julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä ovat sellaiset viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä. Tätä lähtökohtaa selvennettäisiin ehdotetulla julkisuuslain muutoksella. Työryhmä arvioi, että tietojen julkaiseminen saattaisi vähentää halukkuutta allekirjoittaa aloitteita. Jos allekirjoittaja haluaa tuoda julki tukensa aloitteelle, hän voisi kuitenkin antaa suostumuksensa tietojensa julkaisemiseen ja luovuttamiseen.

Kansalaisaloitelaissa säädettäisiin täydentävästi myös Euroopan unionin kansalaisaloitteen tekemisestä. EU:n kansalaisaloitetta koskevat unionin säännökset tulevat sovellettaviksi 1.4.2012.

Työryhmän mietintöön sisältyy kansanedustaja Johanna Sumuvuoren ja kansanedustaja Kari Uotilan eriävä mielipide, jonka mukaan allekirjoitusten verkkokeräyksessä ei tulisi vaatia vahvaa sähköistä tunnistamista.

(EOK-viestintä)

 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry