logo
Tilatuen tulkinta selkiytymässä Tulosta Sähköposti
airikkala_ristoSuomi on onnistunut puolustamaan omistusoikeutta ja sopimussuhteiden pysyvyyttä sellaisena kuin kansallinen perustuslakimme sitä edellyttää ja oikeustajumme sen ymmärtää, sanoo Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) päälakimies Risto Airikkala.

 

Risto Airikkalan mukaan paljon puhetta ja ristiriitoja synnyttänyt tilatukilain täytäntöönpanosäännös (20 §) vuokranantajan ja vuokralaisen välisestä suhteesta on pikku hiljaa saavuttamassa vakiintuneen tulkinnan. Lisäosien osalta vuokralaisen oikeutta ei ole kiistetty, mutta sen määrä on edellyttänyt sopimusta, huomauttaa Airikkala.

MTK:n päälakimiehen julkisuuteen lähettämän tiedotteen mukaan ongelman aiheutti EU:n asetukseen (n:o 1782/2003) sisältynyt kanta, minkä mukaan pellon tukioikeudet kuuluvat sille, jonka hallussa pellot sattuivat olemaan 15.6.2006, jolloin satovuotta 2006 koskevat tuet viimeistään oli haettava eli sille joka viljeli peltoja vuonna 2006.

Eduskunnan ja valituslautakunnan ratkaisut

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin yksimielisesti jopa kahteen otteeseen, että omistusoikeuden perustuslainsuojan toteuttaminen edellyttää, että niissä vuokrasopimuksissa, jotka on tehty ennen 1.8.2005, jolloin ei vielä ollut tiedossa tukioikeuksien irrottaminen maapohjasta, eikä tukioikeuden siirrosta vielä voinut sopia eikä muuttuvaa lainsäädäntöäkään voitu ottaa huomioon, tukioikeudet kuuluvat maanomistajille osana omistusoikeutta. Perustuslakivaliokunta perusti kantansa sekä EU-tuomioistuimen omaisuuden suojaa koskevaan ratkaisuun (5/88 Wachauf) että Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen sekä EU-oikeudessakin vallitsevaan perusteltujen odotusten suojaan.

Eduskunta yhtyi perustuslakivaliokunnan kantaan. Täytäntöönpanolain 20 § sai muotonsa, missä tämä kanta sai lainsäätäjän vahvistuksen.

Eduskunta täsmensi täytäntöönpanosäännöstä vielä 1.1.2009 alkaen, mutta taannehtivan lainsäädännön kielto huomioon ottaen silläkään ei voida puuttua vanhojen pellonvuokrasopimusten tulkintaan. Täsmennyksen varsinainen merkitys lienee lähinnä siinä, että se korostaa kysymyksen kuuluvan sopimusoikeuden piiriin ja käräjäoikeuden toimivaltaan. Niin sanottujen vanhojen vuokrasopimusten vuokranantajien oikeuksia täsmennyksellä ei voitu kaventaa.

Lain soveltamisesta on saatu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta lukuisia päätöksiä, joissa seurataan kansallisesti säädetyn lain mukaisia linjauksia. Eli kaikkien valituslautakunnan päätösten sekä myös KHO:n päätöksen mukaan (1519/2/08) vuokranantaja saa suoraan lain nojalla tukioikeudet. Kirjallista muotoa tai lomakkeita ei siten tarvita näissä tilanteissa tukioikeuksien siirtämiseen vuokralaiselta vuokranantajalle. Myös mm. verottaja on tämän linjauksen mukaan pääomittanut tukioikeudet maanomistajan varallisuudeksi.

EU hyväksynyt hjiljaisesti Suomen linjauksen

Ensimmäinen tätä kysymystä koskeva EU-tuomioistuimen päätös annettiin 21.1.2010 (C-470/08). Sen perusteluissa todetaan, ettei EU-oikeus velvoita vuokralaista siirtämään tukioikeuksia vuokrasuhteen päättyessä vuokranantajalle kansallisten säännösten puuttuessa. Huomattava on, että Suomessa nämä kansalliset säännökset ovat olemassa, ja jopa perustuslakivaliokunnan kahden kannanoton ja oikeuskäytännön vahvistamina. (Perustuslakivaliokunta kuuli mm. komission edustajia istunnossaan)

Täytäntöönpanosäännös on ollut nyt voimassa jo yli viisi vuotta ilman, että EU:n komissio olisi käynnistänyt Suomea vastaan mitään prosessia. Voidaan näin ollen katsoa, että komissio on siten vähintäänkin hiljaisesti hyväksynyt Suomen linjauksen. Asia poistuu päiväjärjestyksestä vähin äänin, varsinkin kun suurin osa niin sanotuista vanhoista vuokrasopimuksista (tehty ennen 1.8.2005) on jo päättynyt, eikä tulkintariitoja voi enää tulla, koska tukioikeuksien siirrosta on tätä nykyä sovittava aina erityisesti ja kirjallisesti siihen tarkoitetun lomakkeen muodossa.

Pari käräjäoikeuksista tullutta vastakkaista ratkaisua ilman ennakkopäätösarvoa eivät riitä poikkeuksellisuudessaan muuttamaan jo vakiintuneena pidettävää oikeustilaa. Juttujen lopputulos on saattanut johtua myös asian huonosta ajamisesta. Myöskään perustuslain 106 §:n mukainen tuomioistuimen valta poiketa laista tilanteissa, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, ei voi tarkoittaa tilanteita, joissa perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti ja yksilöidysti jo ottanut kannan. Toimivalta voi koskea vain tilanteita, joissa kysymyksen perustuslaillisuutta ei ole aiemmin arvioitu.

Siten alioikeuksien eikä hovioikeudenkaan tulisi tulkita säännösten perustuslainmukaisuutta vastoin perustuslakivaliokunnan tietoista ja nimenomaista kantaa asiassa, eikä hallituksen esityksessä ilmaistu käsitys, että kansallisen lainsäädäntö olisi muka EU:n lainsäädännön vastaista, sido itsenäistä tuomioistuinta sen soveltaessa Suomen lakia. Korkeimman oikeuden ratkaisua asiasta ei vielä ole olemassa, eikä senkään toimivalta poikkea alempien oikeuksien toimivallasta tässä asiassa.

Yhteenvetona Airikkala toteaa, että Suomi on toistaiseksi onnistunut tässä asiassa omista perusoikeudellisista lähtökohdistaan kiinni pitäen puolustamaan omistusoikeutta ja sopimussuhteiden pysyvyyttä sellaisena kuin kansallinen perustuslakimme sitä edellyttää ja oikeustajumme sen ymmärtää.

(EOK-viestintä)

 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry