logo
Rapautunut hallintokulttuuri uhka yrittäjyydelle Tulosta Sähköposti
jarmo_juntunen_eokJatkuva julkisen sektorin toiminnan kehittäminen, tuottavuusohjelmat ja lainsäädännön kehittämistyön jälkeenjääneisyys yhdessä laintulkitsijan puutteellisen ammattitaidon kanssa lisäävät myös yrittäjien oikeusturvariskejä, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

 

 

Suomalaisten yritysten ja kansantalouden kilpailun perustana muuttuvassa globaalissa maailmassa on nopea uudistuminen ja syvenevä erikoistuminen.

Kansallisella tasolla hallitusohjelmassa yrityspolitiikan tavoitteena on tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Tavoitteena on myös lisätä mahdollisuuksia yrittäjyystietouden ja yrittäjyysvalmiuksien opiskelulle ammatillisessa koulutuksessa ja eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa.

Kaikkia Suomen maakuntia on kehitettävä demokraattisena ja avoimena yhteisönä niin, että niiden oma päätöksenteko- ja autonomia vahvistuu. Elinkeinotoiminnalle tulee luoda tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset toimintaedellytykset kaikissa Suomen maakunnissa.

Alueellisella tasolla Lapin maakuntaohjelmassa vuoteen 2020 ulottuvan strategian yhtenä pääkohtana on vahva panostaminen yrittäjyyden edistämiseen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Maatalousyrittämistä ja muuta elinkeinoyrittämistä sekä palvelujen tuottamista syrjäseuduilla on tuettava verotuksellisesti, sanoo Juntunen.

Suomessa ja muissa EU-maissa toteutetun oikeusturvapolitiikan päämääränä on oltava perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturva-asioiden oikeudenmukainen toteutuminen. Se on myös hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys. Kaikille kansalaisille – myös yrittäjille – on tarjottava ihmisarvoisen elämisen ja turvallisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen mahdollisuus, toteaa Juntunen.

Yrittäjät viranomaismielivallan kohteena

Nykyaikainen päätöksenteon tutkimus paljastaa ihmisen yleisiä taipumuksia ajautua tietynlaisissa tilanteissa virhepäättelyyn. Kansainvälisesti arvostetut tutkijat osoittavat myös taipumuksemme suosia omaa sosiaalista ryhmää. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi ammatillisesti, koulutuksellisesti, harrastuksellisesti, poliittisesti tai muista syistä syntynyt tai muodostunut ryhmä.

Kun päätöksentekoon liittyviä virheriskejä ei tunnisteta eikä tunnusteta, päätöksentekoon johtavaa tilannetta hahmotetaan usein erilaisilla peittämisen ja korostamisen keinoilla oman ryhmän tai ryhmän edustajan eduksi, Juntunen huomauttaa.

Tavallisten kansalaisten lisäksi myös yrittäjät joutuvat entistä useammin viranomaisten virheellisten päätösten kohteeksi. Suomessa päätöksenteon virheriskeistä ja päätösvääristymistä on tehty yksi oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus (Kavonius, 2003). Viranomaisten päätöksentekoprosessin virheriskeistä ja päätösvääristymien vaikutuksista ketjun toisessa päässä asiakkaalle, kansalaiselle tai yrittäjälle on tekeillä väitöskirjatutkimus Lapin yliopiston johtamisen laitoksella.

Päätösvääristymien ehkäisemisellä voidaan vahvistaa innovatiivista ja luovaa yrityskulttuuria. Erityisesti pk-yrityksissä tai yksittäisen yrittäjän kohdalla yrittäjän oman tai jonkun muun päätösvääristymän uhriksi joutuminen voi aiheuttaa pahimmillaan koko elämäntyön hukkaamisen ja taloudellisen katastrofin yhden ainoankin vääristyneen päätöksen seurauksena. Virheriskien ehkäisyn avulla voidaan tukea erityisesti pk-yrittäjyyttä ja parantaa elinkeinotoiminnan yleistä turvallisuutta ja luotettavuutta Suomessa, sanoo Juntunen.

Hallintokulttuuri uhka yrittäjille

Suomalainen johtamiskulttuuri ja viranomaistoiminta näyttävät olevan jonkinasteisessa kriisissä. Vaalirahakohun aikana paljastuneet poliitikkojen ja yritysjohtajien verkostot kertovat yritysten vaikutusvallasta puoluepoliittisessa päätöksenteossa ja johtamisen moraalista, toteaa Juntunen.

Asiantuntemuksen puute yhdistettynä laajaan harkintavaltaan ja asenteellisuuteen aiheuttaa hallintokulttuurin rapautumista ja instituutioiden etääntymistä kansalaisten arjesta. Monopolistisessa tai kartellinomaisessa asemassa olevien yritysten ja yhteisöjen rakenteellinen korruptio on paljastettava ja lopetettava, koska se on uhka myös terveelle yrittämiselle, jyrähtää Juntunen.

Yhteiskuntamme toimintaympäristön muutosten aiheuttamat ongelmat näkyvät jatkuvasti kasvavana viranomaistoimintaan kohdistuvien valitusten ja kanteluiden määränä, joka kasvattaa hallinnon resurssien lisäämistarvetta. Yrittäjien näkökulmasta tämä tarkoittaa pitkittyneitä lupamenettelyjä, mielivaltaista viranomaistoimintaa, moninkertaista verotusta ja uuvuttavaa hallinto-oikeudellista kiistelyä siitä, kenen tulkinta on oikein ja kuka on vastuussa, muistuttaa Juntunen.

Erimielisyyksien ratkettua aika on useimmiten tehnyt tehtävänsä. Vaikka yrittäjä voittaisikin juttunsa viranomaisia vastaan, saattaa hänen yrityksensä liiketoiminta olla jo mennyttä. Jatkuva julkisen sektorin toiminnan kehittäminen, tuottavuusohjelmat ja lainsäädännön kehittämistyön jälkeenjääneisyys yhdessä laintulkitsijan puutteellisen ammattitaidon kanssa lisäävät myös yrittäjien oikeusturvariskejä, toteaa Juntunen.

Olen ollut vuosia tekemisissä yrittäjien ja maakunnallisten elinkeinojen kehittäjien kanssa ja olen usein törmännyt siihen, että yrittäjyyden "kehittäjät" ja puolestapuhujat toimivat toisistaan tietämättä samoilla reviireillä. Kaikilla on runsaasti tietämystä ja osaamista, mutta niistä ei kerrota kumppaneille. Keksimme "pyörän" uudelleen omilla tahoillamme ja tuhlaamme siten resursseja, toteaa Juntunen.

Rahoittajat eivät myöskään riittävästi keskustele keskenään ja myöntävät rahoitusta usein päällekkäisille hankkeille ja innovaatioille. Tästä kaikesta aiheutuu sekamelska, joka saa yrittäjän aivan sekaisin. Rahoittajataho on usein viranomaisen roolissa, mikä johtaa myös uskottavuuden puutteeseen, sanoo Juntunen.

Yrittäjäpolven vaihdokseen on panostettava

Suomessa on 60 000 – 80 000 yritystä omistajanvaihdoksen edessä vuoteen 2013 mennessä. Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n tekemien yritysbarometrien mukaan Lapissa joka kuudes pk-yritys on lähimmän viiden vuoden aikana sukupolven- ja omistajanvaihdoksen edessä. Lapin alueen yrityskannasta tämä tarkoittaa noin 1 500 yritystä.

Suurin haaste yrittäjäpolvenvaihdos -tilanteissa on sopivan ja ammattitaitoisen jatkajan löytäminen. Haaste koetaan Lapissa selvästi suuremmaksi ongelmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Haasteeseen ollaan Lapissa vastaamassa erilaisten kehittämishankkeiden avulla, mutta toimet ovat silti riittämättömiä. Muita yrittäjäpolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia ovat mm. arvonmääritys, verotus-, rahoitus- sekä yritys- ja sopimusjuridiikka, täsmentää Juntunen.

Lappilaisissa yrittäjyyshankkeissa olisi keskityttävä yrittäjäpolven vaihdoksiin ja erityisesti yrittäjän kohtaamiin elämänhallinnan kysymyksiin, yrittäjyyden elämänkaaren eri vaiheisiin, yrittäjyydestä luopumisen tuskaan ja eläköityvän yrittäjän uudenlaisen tulevaisuuden kohtaamiseen, sanoo Juntunen.

Potentiaalisia jatkajayrittäjiä voidaan etsiä yhteistyössä korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa haravoimalla uusia yrittäjäehdokkaita opiskelijoiden joukosta. Näin he voisivat kohdata luopuvia yrittäjiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ehdottaa Juntunen.

Lisäksi olisi tuettava opiskelijan myönteistä asennoitumista yrittäjyyteen ja autetaan häntä näkemään yrittäjyys yhtenä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Lapissa tämä on realismia, koska tälläkin hetkellä yli 90 % lappilaisista yrityksistä on mikroyrityksiä, toteaa Juntunen.
 
EOK.n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen on perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Lapin vaalipiirin alueella. Hänen mielipiteitä ja kannanottoja on osoitteessa www.jarmojuntunen.fi .
 
 
(EOK-viestintä)
 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry