logo
Kestääkö yhteiskunta tuottavuusohjelmien seuraukset? Tulosta Sähköposti
jarmo_eduskuntaan_2011Julkista valtaa käyttävien asiantuntemuksen puute yhdistettynä laajaan harkintavaltaan ja asenteellisuuteen aiheuttaa ”hallintokulttuurin rapautumista” ja instituutioiden etääntymistä kansalaisten arjesta, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

 

 

 

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa (PARAS-hanke). Myös valtionhallinnossa on meneillään suuria uudistuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa palvelurakenteita, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa rahoitus- ja osuusjärjestelmiä sekä tarkistaa eri toimijoiden välistä tehtäväjakoa.

 

Selkeää yhteisymmärrystä hankkeiden päämääristä ei kuitenkaan ole valtakunnallisella tasolla eikä paikallisella tasolla, toteaa Juntunen.

 

Kehittämistyön intensiivisyys ja haasteelliset tavoitteet aiheuttavat monenlaisia ongelmia sen toteuttajayhteisöille. Siirtyminen uusiin toimintamalleihin ja -tapoihin edellyttää uudenlaista normiohjausta ja johtamista. Siirtymävaiheissa usein havaittu normiohjauksen puute voi näkyä asiakkaalle muun muassa puutteellisena päätöksentekona ja palveluiden laadun heikkenemisenä, huomauttaa Juntunen.

 

Resurssien puute tai hajoaminen muutosprosessissa voi vaikeuttaa erityisesti heikompiosaisten mahdollisuuksia päästä osallisiksi palveluista. Kiihkeä muutosprosessi aiheuttaa myös jaksamisongelmia sitä tekevälle henkilöstölle. Tällaisessa tilanteessa vääristyneiden päätösten ja oikeusturvaloukkausten riski kasvaa entisestään, Juntunen toteaa.

 

Kunnat ja monet muut instituutiot ovat jääneet altavastaajiksi, kun sekä lainsäätäjä että kansalaiset ovat asettaneet vaatimuksia. Kuntia syyllistetään vuoroin heikoista palveluista ja vuoroin huonosta tuottavuudesta. Valtio vaatii ensin kunnilta menokuria ja sitten lisäsatsauksia palveluihin. Valtiosihteeri Sailaskin voisi suuressa viisaudessaan kiinnittää huomiota siihen, millaisia ovat ne kustannukset ja kansalaisille aiheutuvat haitat, jotka aiheutuvat valtiovarainministeriön lanseeraamien tuottavuusohjelmien seurauksena, huomauttaa Juntunen.

 

Esimerkiksi kuntia yhdistettäessä ei aina osata selkeästi määritellä yhteiseen organisaatioon koottujen viranhaltijoiden esimies- ja päätösvaltasuhteita. Epäselvyydet ovat muutamissa liitoskunnissa johtaneet tilanteisiin, joissa päätöksentekijää ja vastuun kantajaa on jouduttu etsimään, Juntunen toteaa.

 

Jarmo Juntusen mukaan kuntien erot kyvyssä turvata palveluiden saatavuus ovat sosiaalibarometrin (STKL, 2008) mukaan kasvaneet, ne ovat suurimmillaan kahteentoista vuoteen. Kuinka julkisen sektorin henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta huolehditaan tässä muutoksessa? Minkälaisia terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia kasvavilla työpaineilla on henkilöstöön? Mitkä ovat päätöksenteon virheriskit tällaisessa tilanteessa?

 

Kuntien sosiaalijohtoa kannustetaan jopa säästämään lupaamalla heille prosenttiosuus säästetyistä varoista. Myös sosiaalityöntekijöille on luvattu lisäbonus palkkoihin, jos he onnistuvat pienentämään kunnan sosiaalimenoja. Kun kunnan työntekijöiden palkat sidotaan kunnan määrärahojen säästämiseen tai tarjottujen palveluiden vähentämiseen, voi tämä johtaa ristiriitaan ja epäeettisiin päätöksiin sekä asiakkaiden oikeusturvan vaarantumiseen, sanoo Juntunen.

 

Terveydenhuollon puolella solmituissa ostopalvelusopimuksissa on myös voitu sopia, että suorittava osapuoli maksaa kunnalle sopimussakkoja, mikäli se lähettää jatkohoitoon liikaa potilaita (Hirvilammi ym. 2008). Apulaisoikeuskansleri on myös ottanut kantaa siihen, että kansalaisten perusoikeudet pitää turvata myös huonossa taloustilanteessa (HS, 3.9.2009).

 

Viimeksi uutisoitiin (10.8.2010) siitä, miten lasten huostaanottopäätöksillä kikkaillaan paremman tuottavuuden aikaansaamiseksi. Vuosien 1995 - 2009 aikana Suomessa on otettu huostaan 130617 lasta, paljastaa Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa (Helsingin yliopiston tutkijat Johanna Hiitola ja Hanna Heinonen).

 

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL, 2009) "Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö" -raportti korostaa, että viranomaisen on tunnettava lainsäädäntö, eikä lain kanssa ristiriidassa olevaa alemman tasoista säännöstä saa soveltaa. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu edellyttää myös yksittäisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden vaihtumisesta riippumatonta ajallista jatkuvuutta lainsäädännön tulkinnoissa ja toimintakulttuureissa.

 

Kun esimerkiksi julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan yksityisesti, niiden tulee vastata vähintään sitä laatua, jota palveluilta edellytetään viranomaisen omana toimintana. Yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koskevat kaikkia ja myös yksityistä palvelun tuottajaa, korostaa Juntunen.  

 

Asiantuntemuksen puute yhdistettynä laajaan harkintavaltaan ja asenteellisuuteen aiheuttaa ”hallintokulttuurin rapautumista” ja instituutioiden etääntymistä kansalaisten arjesta. Suurimpia häviäjiä ovat ne asiakkaat ja kansalaiset, jotka eivät kykene puolustamaan oikeuksiaan edes yksittäisissä palvelutilanteissa, sanoo Juntunen.

 

Nämä ongelmat pitäisi ensin osata tunnistaa ja tunnustaa. Sen jälkeen niihin on vasta mahdollista vaikuttaa. Jos viranomaiset ja valtaa käyttävät poliittiset tahot kieltävät tämän ilmiön olemassaolon, meno jatkuu entisellään, toteaa Juntunen. 

 

Jarmo Juntunen on perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana Lapin piirin alueelta ja hänen blogikirjoituksiaan voi lukea osoitteessa www.jarmojuntunen.fi .

 

 

(EOK-viestintä)

 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry