logo
Rintala, Juntunen ja Kavonius: Ihmisoikeusloukkausten tila Suomessa on huolestuttava Tulosta Sähköposti

rintala_erkki_eokEläkkeellä oleva hovioikeuden presidentti ja EOK:n kunniajäsen Erkki Rintala on esittänyt merkittävän puheenvuoron oikeusturvan tilasta tuoreessa kirjoituksessaan (6.8.2010) Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

 

 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tuominnut Suomen maksamaan kansalaisilleen hyvityssakkoja oikeudenkäyttövirheistä. Virheet ja niistä saadut tuomiot lisääntyvät huolestuttavasti Rintalan mukaan. Suurimpia kärsijöitä ovat Rintalan mukaan kuitenkin ihmiset, joiden oikeutta on loukattu. Loukkauksella voi olla vakavia henkisiä tai aineellisia vaikutuksia koko loppuelämään.

 

Erkki Rintala on esittänyt jälleen kerran merkittävän oikeusturvapoliittisen puheenvuoron, toteaa EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen. Juntusen mukaan kyse on kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomisoikeustuomioistuimen ratkaisujen osalta vain oikeusloukkausten jäävuoren huipusta.

 

Juntusen mukaan moni ei kykene tai jaksa viedä asiaansa ylimpiin kotimaisiin tuomioistuimiin asti, mikä on yleensä edellytys asian viemiselle EIT:hen. EIT:n resurssit ovat liian heikot asioiden selvittämiseen, kun ihmisoikeusloukkaus perustuu vähänkään monimutkaisempaan tapahtumaketjuun.

 

Juntusen mukaan huolestuttavinta on se, että moni ei uskalla tuoda esille kokemiaan oikeusloukkauksia pelätessään viranomaisten sekä näiden kanssa liittoutuneiden asianajajien kostoa. Pelko on oikeutettua. Tuoreessa EIT:n ratkaisussa todettiin, että EOK:n yhden perustajajäsenen Liisa Mariaporin ihmisoikeuksia oli loukattu, kun hänet tuomittiin nyttemmin syyttäjälaitoksen huipulle kiivenneen syyttäjän arvostelusta kymmenien tuhansien eurojen maksamisekseen.

 

EOK:n liittohallituksen puheenjohtaja OTT, dosentti Petter Kavonius toteaa, että oikeaakin yrittämisen meininkiä on ollut esimerkiksi nykyisellä juristioikeusministerillä ja Korkeimmalla oikeudella ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Tilanne on silti kaikkea muuta kuin hyvä, toteaa Kavonius.

 

Kaikki juristit tässä maassa ovat sosiaalistuneet etenkin alitajuisella tasolla käytäntöihin, jotka synnyttävät suuria riskejä vakavista ihmisoikeus- ja oikeusturvaloukkauksista. Näitä alitajuisen tason vaikutuksia juristit Suomessa eivät tunne juuri lainkaan, ja niiden avoin ja rehellinen selvittäminen johtaa varsinkin heikon ammatillisen itsetunnon omaavat tuomarit suojelemaan valhekuviaan jopa järjestysrangaistusten ja esiintymiskieltojen myötä, toteaa Kavonius.

 

Varsinkin oikeudenkäyntijuristin on pakko vaieta ainakin oikeudenkäynneissä niistä tärkeimmistä syistä, jotka johtavat ihmisoikeusloukkauksiin, tai on pian entinen oikeudenkäyntijuristi, huomauttaa Kavonius.

 

Kavoniuksen mielestä on syytä kokeilla seuraavana keinona Suomen ihmisoikeus- ja oikeusturvarappiosta pääsemiseksi ja todellisen oikeusturva- ja ihmisoikeusvaltion rakentamiseksi, että uudistusten johtoon asettuu seuraavien vaalien jälkeen kansalaisten oikeusturvaongelmiin syvällisesti perehtynyt henkilö, joka ei kuulu juristeihin. 

 

  

(EOK-viestintä)

 

 

Erkki Rintalan kirjoitus Helsingin Sanomisssa 6.8.2010

Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi

Euroopan neuvoston vaatimukset kunnollisesta oikeudenkäytöstä eivät toteudu Suomessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tuominnut Suomen maksamaan kansalaisilleen hyvityssakkoja oikeudenkäyttövirheistä. Virheet ja niistä saadut tuomiot lisääntyvät huolestuttavasti.

Euroopan neuvoston (EN) jäsenvaltion kansalainen voi tehdä EIT:lle valituksen, jos tuntee oikeuttaan loukatun. Edellytyksenä on, että kansallinen oikeustie on käyty loppuun eli korkein oikeus on joko hylännyt valituslupapyynnön tai sinetöinyt oikeudenloukkauksen tuomiollaan.

Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna l989, Euroopan talousalueeseen Etaan vuonna l994 ja Euroopan unioniin vuonna l995. Näiden jäsenyyksien myötä eurooppaoikeuden periaatteista ja ylikansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisuista tuli Suomea sitovaa oikeutta. Tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus sai uusia painotuksia ja ulottuvuuksia. Tuomiovallan yhteiskunnallinen merkitys muuttui ja kasvoi.

Samaan aikaan valmisteltiin hallituksen esitystä uudeksi perustuslaiksi (HE 1/l998). Sen yleisperusteluissa edellä mainittu, Suomen valtiollista suvereniteettia vahvasti rajoittanut muutos jätettiin täysin vaille huomiota. Kahden erilaisen oikeudenkäyttöjärjestelmän, kansallisen ja ylikansallisen, sovittaminen yhteen jätettiin tietoisesti tekemättä. Poliittinen enemmistö ei vielä silloin halunnut avoimesti tunnustaa, että EU:n jäsenyys rajoittaa suvereniteettia. Lakivaliokunnan vähemmistön eriävissä lausunnoissa asia tulee selvästi esille.

Pahinta on kuitenkin, että olemme jättäneet toteuttamatta suurimman osan niistä suosituksista, jotka EN on antanut kunnollisen oikeudenkäytön takeiksi. Merkittävimmät koskevat tuomareiden ammatillista koulutusta ja tuomioistuinten hallintoa.

EU:ssa lakimiestutkinto on harmonisoitu juristin yleistutkinnoksi. Sitä ei ole mukautettu minkään erityisen ammatin tarpeisiin, vaan ammatillinen koulutus on annettava yleistutkinnon jälkeen. Sitä varten on perustettu eurooppalainen yhteistyöverkko. Verkko valvoo koulutuksen yhdenmukaisuutta, jotta ammatilliset tutkinnot olisivat kelvollisia kaikissa jäsenmaissa.

EN:n mukaan oikeudellisten ratkaisujen laatu riippuu eniten tuomareiden pätevyydestä. Jäsenvaltioiden on jatkokoulutettava tuomareitaan heidän koko virkauransa ajan. Aivan erityisesti tuomarit ovat velvollisia pitämään tietonsa ja taitonsa ajan tasalla jatkuvasti kehittyvässä oikeuskäytännössä, joka perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkopäätöksiin. Juuri tämä on suomalaisten tuomareiden akilleenkantapää. Myös lakienglantia pitäisi osata.

EU:n ja EN:n edellyttämä ammatillinen koulutus puuttuu Suomesta kokonaan. Suomessa tuomarit jakavat oikeutta yleistutkinnolla, jossa niin sanotut tuomariaineet voivat olla hyvinkin vaatimattomassa osassa. Esimerkiksi keskeisessä prosessioikeudessa tuomarilla saattaa olla alin mahdollinen arvosana. Oikeuslähdeopin opetus on tuomarinvirkaa ajatellen lapsenkengissä.

Ruotsissa ammatillisesta koulutuksesta huolehtivat Göteborgin ja Lundin tuomariakatemiat. Lunds Domarakademi tekee tiivistä yhteistyötä Lundin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Lundin käräjäoikeuden kanssa. Jos meillä esittää tiedekunnille aloitteellisuutta jatkokoulutuksen järjestämiseksi, saa vastaukseksi, etteivät tiedekunnat ole ammattikorkeakouluja.

Saksassa opilliset vaatimukset ovat erityisen suuret. Yliopistotutkinnon jälkeen on suoritettava erityinen tutkinto, ja vain sen läpäisseet voivat pyrkiä tuomarinuralle. Tuomareiden jatkuva koulutus on järjestetty instituutioissa, jotka opettavat muun muassa eurooppaoikeutta. Tuomareiden asemasta sekä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään osavaltioittain erityisissä tuomarilaeissa. Vastaava laki olisi meilläkin välttämätön, varsinkin jos liian pitkistä oikeudenkäyntiajoista halutaan eroon.

Tuomareiden riippumattomuus ja omaehtoinen oikeudenkäytön laadun kehittäminen edellyttävät tuomioistuinten hallinnollista itsenäisyyttä. Periaate on vahvistettu monin kansainvälisin sopimuksin. Meillä periaate tarkoittaa, että tuomioistuinten hallinto olisi erotettava valtioneuvostosta ja oikeusministeriöstä. Siihen oikeusministerimme, puoluekannasta riippumatta, eivät ole suostuneet.

Kaikissa muissa Pohjoismaissa tuomioistuinhallinto on kansainvälisten sopimusten mukaisesti erotettu poliittisista hallintoelimistä riippumattomaksi, tuomarivetoiseksi asiantuntijahallinnoksi.

Ylikansallisten tuomioistuinten oikeudentulkintojen nykyistä parempi seuraaminen vaatii kolmea asiaa: Ensinnäkin perustuslakia on korjattava niin, että se tukee kansallisen oikeutemme sovittamista ylikansalliseen oikeuteen ja tunnustaa jälkimmäisen sitovuuden. Toiseksi tuomioistuinhallinto on muutettava pohjoismaisten mallien mukaiseksi riippumattomaksi asiantuntijahallinnoksi. Kolmanneksi EU:n ja EN:n edellyttämä tuomareiden ammatillinen koulutus on vihdoin toteutettava.

Pahinta EIT:n tuomitsemissa hyvityssakoissa ei ole, että ne suistavat maatamme oikeusvaltioiden takariviin. Suurimpia kärsijöitä ovat ihmiset, joiden oikeutta on loukattu. Loukkauksella voi olla vakavia henkisiä tai aineellisia vaikutuksia koko loppuelämään.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hovioikeuden presidentti.

 

 

 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry