logo
Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden määrä kipusi uuteen ennätykseen Tulosta Sähköposti
pikku_parlamenttiEduskunnan oikeusasiamies vastaanotti kanteluita 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Huomautuksen sai 35 viranomaista ja 680 viranomaiselle saatettiin tiedoksi oikeusasiamiehen käsitys asiasta. Yhtään virkarikossyytettä ei nostettu.
 
 
 
Oikeusasiamiehelle tehtiin yhteensä 4473 kantelua. Ensimmäisen kerran kanteluista yli puolet tuli sähköisesti.
 
Eniten kasvoivat terveydenhuoltoa, työvoimahallintoa ja sosiaalihuoltoa koskevien kantelujen määrät. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 8.6.2010 eduskunnan puhemiehelle toimintakertomuksensa vuodelta 2009.
 
Kertomukseen sisältyy kuten aikaisempinakin vuosina oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot. Oikeusasiamiehen puheenvuoron esittää Riitta-Leena Paunio, joka toimi viime vuonna oikeusasiamiehenä. Apulaisoikeusasiamiehet olivat viime vuoden lopulla Petri Jääskeläinen ja Jussi Pajuoja. 

Kanteluiden määrä kipusi uuteen ennätykseen vuonna 2009

Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys, esitys tai korjaus

Toimenpiteeseen johti lähes 17 prosenttia kanteluista. Oikeusasiamies antoi huomautuksen 35 viranomaiselle ja saattoi käsityksensä 680 viranomaisen tietoon. Käsityksiä meni eniten poliisille, vankeinhoidon, sosiaalihuollon sekä terveydenhuoltoviranomaisille. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös viime vuonna yhtään virkarikossyytettä ei nostettu eduskunnan oikeusasiamiehen toimesta.

Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden ratkaiseminen oli viime vuonna poikkeuksellisen tehokasta: kanteluita ratkaistiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna ratkaisujen määrä kasvoi lähes 20 prosenttia. Toimenpiteeseen johti noin 17 prosenttia kanteluista. Ratkaisuja ehdittiin antaa kanteluista enemmän kuin samana aikana saapui uusia.
 
Kanteluiden määrä oikeusasiamiehelle on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on jo vuosia ollut, että kanteluiden käsittely ei kestäisi vuotta pidempään. Jotta tässä onnistutaan - vaikka kanteluiden määrä oletettavasti edelleen kasvaa - linjaa nykyinen oikeusasiamies Petri Jääskeläinen puheenvuorossaan kanteluiden tutkinnan perusteista.
 
Oikeusasiamiehen mukaan turhia kanteluita ei ole. Juuri kanteluiden kautta oikeusasiamies saa tietoa siitä, missä saattaa olla lainvastaista menettelyä, puutteita lainsäädännössä tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen kantelu olisi perusteltua tutkia siinä laajuudessa ja syvyydessä kuin se on mahdollista, sanoo Jääskeläinen.
 
Kun virhe tai puute viranomaisen menettelyssä on vielä korjattavissa, myös pienet asiat tulee tutkia. Oikeusasiamies voi ratkaisullaan myös ohjata viranomaisia, jotta samanlaiset virheet eivät toistuisi tulevaisuudessa. Vakavammissa tapauksissa hän voi esittää viranomaiselle moitteen lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä tai esittää lainsäädännön korjaamista.
 
Tärkeää on, että kantelu voidaan tutkia ja ratkaista joutuisasti niissä tapauksissa, joissa oikeusasiamiehen toimenpiteet ovat tarpeen. Tämä on mahdollista, jos muunlaiset tapaukset voidaan jättää suppeamman selvittelyn varaan. Joustava, oikeusasiamiehen harkinnassa oleva kanteluiden tutkinta ei Petri Jääskeläisen mukaan heikentäisi, vaan päinvastoin vahvistaisi ja nopeuttaisi lain noudattamisen valvontaa ja edistäisi oikeusturvaa ja perus- ja ihmisoikeuksia.
 
Kohti parempaa ihmisoikeusturvaa
 
Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio toteaa puheenvuorossaan, että yksityisten ihmisten perusoikeudet ja vapaudet ovat parantuneet maassamme viime vuosina. Vieläkään perus- ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan toteudu täysimääräisesti.
Oikeusasiamies on useasti kiinnittänyt huomiota lainvastaisiin viivästyksiin toimeentulotukihakemusten käsittelyssä sekä kohtuuttomiin käsittelyaikoihin vakuutusoikeudessa ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Oikeudenkäyntien kohtuuttomista kestoista Suomi on saanut toistuvasti tuomioita myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
 
Keskeisinä keinoina turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen entistä paremmin oikeusasiamies mainitsee lainsäädännön kehittämisen, riittävät taloudelliset resurssit sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan. Näiden lisäksi hän ehdottaa perus- ja ihmisoikeusloukkausten kansallista hyvittämistä, jotta ihmisten ei tarvitsisi kääntyä kansainvälisten valvontaelinten puoleen saadakseen asiansa tutkituiksi, ratkaistuiksi ja hyvitetyiksi.
 
Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon pohjalta tulisi laatia pitkäjänteinen toimintasuunnitelma keskeisten perus- ja ihmisoikeusongelmien poistamiseksi. Lisäksi oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen on perusteilla toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton kansallinen ihmisoikeusinstituutio.
 
Poliisivankilat muutostilassa
 
Nyt ja vastaisuudessa poliisivankilassa säilytettäviä ovat henkilöt, jotka on otettu kiinni ja pidätetty rikoksen vuoksi. Poliisin perusasiakkaita ovat myös koti- tai julkisrauhan suojaamiseksi säilöön otetut sekä rikosten tai häiriöiden uhan vuoksi kiinni otetut. Heitä on poliisivankiloissa säilytetyistä vuosittain vajaa kolmasosa. Heidän kohdallaan kysymys on lyhyestä, muutaman päivän kestävästä säilytyksestä, mihin poliisivankilat on alun perin suunniteltu.
 
Ongelmallista on kuitenkin, että poliisivankiloissa joudutaan säilyttämään henkilöitä, jotka eivät sinne kuulu, toteaa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja puheenvuorossaan. Näitä ovat päihtyneet, tutkintavangit ja ulkomaalaiset säilöön otetut.
 
Jo vuonna 1973 voimaan tulleen lain mukaan poliisin tulee toimittaa päihtyneet selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan. Tähän mennessä selviämisasemat ovat kuitenkin jääneet satunnaisiksi hankkeiksi. Päihtyneitä säilytetään putkissa, joista puuttuvat tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan, miten päihtyneiden säilyttäminen ja hoito olisi tarkoituksenmukaista järjestää.
 
Tutkintavangit voidaan tuomioistuimen päätöksellä sijoittaa poliisivankilaan. Ongelmallista on, että heidän säilytysaikansa on usein pitkä, ja poliisivankiloita ei ole suunniteltu pitkäaikaissäilytykseen. Lisäksi kansainvälinen vaatimus on, että rikosta tutkiva viranomainen ei säilytä rikoksesta epäiltyä. Tutkintavankien säilyttämistä poliisivankiloissa pohtii parhaillaan oikeusministeriön asettama työryhmä.
 
Ulkomaalaiset säilöön otetut tulisi siirtää Helsingin vastaanottokeskuksen yhteydessä toimivaan säilöönottoyksikköön nopeasti kiinnioton jälkeen. Poliisivankilat toimivat kuitenkin varaventtiilinä silloin, kun säilöönottoyksikkö on täynnä.
Käynnissä olevissa uudistushankkeissa ajatus on, että poliisivankilat eivät enää olisi päihtyneiden, tutkintavankien ja ulkomaalaisten ensisijainen sijoituspaikka.

Tarkastukset
 
Tarkastuksia tehtiin viime vuonna kaiken kaikkiaan 58 kohteessa. Suurimman osan niistä tekivät oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet, mutta tarkastuksia tehtiin myös esittelijävoimin. Vankiloihin tehtiin tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta.
 
 
(EOK-viestintä)
 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry