logo
Omaiset: Suomessa loukataan kehitysvammaisten ihmisoikeuksia Tulosta Sähköposti
kehitysvammainenKehitysvammaisten omaisten ryhmä vaatii muutoksia kehitysvammalakiin, joka heidän mukaan loukkaa räikeästi kehitysvammaisten ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta.
 
 
 
 
 
Omaiset vaativat, että vuonna 1977 kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on purettava ja kehitysvammalain  42 § ssä säädetty pakkokeinojen käyttö on uudelleen määriteltävä.
 
Omaisten mukaan yli 30 vuotta vanha kehitysvammalaki loukkaa räikeästi kehitysvammaisten ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Kehitysvammaiselle henkilölle tehtyä erityishuolto-ohjelmaa EHOa ei yleensä  pysty purkamaan.

Suomen kehitysvammahuollossa käytetään yhä edelleen ihmisarvoa loukkavia pakkokeinoja, joita muihin yhteiskunnan jäseniin ei sovelleta. Kehitysvammalain mahdollistamia ja laajasti kehitysvammaisiin sovellettuja pakkokeinoja ovat muun muassa vapauden riistäminen, liikkumisvapauden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden rajoittaminen, fyysinen kiinnipitäminen ja eristäminen, sitominen ja erityisvaatteet, päivittäisiin toimintoihin pakottaminen, pakkolääkitys ja tekninen valvonta. Tällaiset suojatoimenpiteet eivät  suojaa kehitysvammaisia vaan antavat mahdollisuuden heidän alistamiseensa ja omaisista eristämiseen. Pakkokeinojen käyttöä ei yleensä kirjata eikä niistä kerrota omaisille.

Omaisten mielestä on häpeällistä Suomelle, ettei YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta ole ratifioitu, kuten useissa Euroopan maissa on tehty. Omaiset vaativat pakon käytön ja itsemääräämisoikeuden uudelleen säätelyä vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla. Myös kotikuntalaki pitää omaisten mielestä muuttaa siten, että se antaa mahdollisuuden myös kehitysvammaisille ihmisille valita kotikuntansa.

Kehitysvammalain (42 §) mukaan "pakkoa voidaan käyttää, jos kehitysvammahuollon toteuttaminen tai toisen turvallisuus välttämättä vaatii" on johtanut usein traagisiin tilanteisiin. Esimerkkejä tämän päivän Suomesta on tälläkin hetkellä paljon:
..
- Toimintakeskuksessa  asuva  kehitysvammainen puhumaton maahanmuuttajataustainen poika ei saa tavata  isoäitiään ja ainoaa lähisukulaistaan.
- Palvelukodissa  asuva kehitysvammainen nuori mies saa ottaa vastaan omaisia vierailulle kerran viikossa sunnuntaina klo 12 - 14. Hän saa ottaa vastaa puheluita torstaisin klo 18.15.
- Palvelukodissa asuva vaikeasti vammainen, puhumaton ja etenevää sairautta sairastava poika ei pääse kotiin äidin luo saattohoitoon.
- Palvelukodissa asuva vaikeasti vammainen poika saa tavata omaisiaan kaksi kertaa kuukaudessa tiistaina klo 12- 14

Kehitysvammaiselta saatu suostumus pakkokeinoihin tai itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen ei oikeuta missään tapauksessa niiden käyttoon. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia oikeuksia, omaiset huomauttaa.

Kehitysvammainen pyrkii yleensä miellyttämään ja vastaamaan kuten olettaa kysyjän haluavan. Vaikeavammaisen puhumattoman henkilön oman tahdon tulkkaamisessa tai tulkitsemisessa voi tapahtua virheitä, joista voi olla seurauksena  oikeusmurhia. Puhevammaisten tulkkien ja työntekijöiden hyvä yhteistyö omaisten kanssa on välttämätöntä.

On hyvin huolestuttavaa, että kehitysvammahuollon työntekijät eivät useinkaan itse  edes tiedä käyttävänsä  pakkokeinoja, vaan toimivat rutiininomaisesti ja pitävät rajoitteita normaalina käytäntönä, sanovat omaiset.

On erityisen törkeää. että kehitysvammaisten omaisten yritykset puuttua kehitysvammaisia koskeviin ihmisoikeusrikkomuksiin kääntyvät usein omaisia vastaan. Hankaliksi luokitellut  ja valitusoikeuttaan käyttäneet omaiset voidaan syrjäyttää täysin kehitysvammaisen elämästä määräämällä  kehitysvammaiselle hoidosta ja asumisesta vastaava viranomaisedunvalvoja, kertovat omaiset.

Ryhmä kehitysvammaisten omaisia on sitä mieltä, että kehitysvammaisille henkilöille turvataan lainsäädännöllä oikeus tavata omaisiaan vapaasti, oikeus koskemattomuuteen, vapauteen, turvallisuuteen ja hyvään kohteluun ja huolenpitoon.
 
 
 
(EOK-viestintä)
 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry