logo
Ruotsinkielisten tilintarkastajien perusoikeudet eivät toteudu Tulosta Sähköposti
tilintarkastajaApulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mielestä kysymyksessä on perusoikeuksien vastainen tilanne, joka on jatkunut jo kauan ilman, että julkinen valta eli viime kädessä Työ- ja elinkeinoministeriö olisi siihen asiaan kuuluvalla tavalla edes yrittänyt puuttua.
 
 
 
 
Vuonna 2008 apulaisoikeusasiamiehenä toiminut Jukka Lindstedt otti päätöksessään (dnro 3232/4/06) kantaa kanteluun, jossa oli kyse hyvää tilintarkastustapaa koskevien suositusten soveltamisesta ruotsinkielisten tilintarkastajien näkökulmasta.
 
Tuolloin Lindstedt totesi päätöksessään, että äidinkieleltään suomenkieliset tilintarkastajat olivat hyvän tilintarkastustavan käsitteen tulkinnan osalta tosiasiallisesti ruotsinkielisiä tilintarkastajia edullisemmassa asemassa, koska KHT-yhdistyksen julkaisemat tilintarkastusalan suositukset – jotka siis ovat hyvän tilintarkastustavan käsitteen tulkinnassa merkittävässä asemassa – olivat saatavilla vain suomeksi.
 
Edelleen Lindstedt totesi, että jatkossa EU-tasolla toteutuva kansainvälisten standardien hyväksyminen ja niiden julkaiseminen kaikilla EU:n virallisilla kielillä ei sekään välttämättä poistaisi ongelmaa ainakaan täysin, koska kansallinen ja EU-lainsäädäntö eivät ainakaan yksiselitteisesti tulisi kattamaan toisiaan, vaan kansalliselle hyvän tilintarkastustavan määrittelylle jäisi edelleen sijaa.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö uudisti 29.8.2008 päivätyssä lausunnossaan (dnro ad 20/060/2006) Kauppa- ja teollisuusministeriön jo aiemmin esittämän näkemyksen siitä, että EU:n piirissä tapahtuva kansainvälisten tilintarkastusstandardien hyväksyminen rajoittaa ja vähentää kansallisen hyvän tilintarkastustavan merkitystä ja edistää huomattavasti ruotsinkielisten tilintarkastajien mahdollisuutta saada ohjeita ja suosituksia omalla äidinkielellä.
 
Johtopäätöksenään ministeriö katsoi, että koska asian käsittely on EU:ssa vielä kesken ja kun oli vielä epäselvää, missä laajuudessa kansainväliset standardit on tarkoitus hyväksyä, asiassa ei ollut tässä vaiheessa perusteltua ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
 
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja: Kyse on myös kielellistä yhdenvertaisuutta loukkaavasta tilanteesta
 
Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen johdosta päätti apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja vielä jatkaa asian käsittelyä omasta aloitteestaan. Perusteena sille, miksi hyvää tilintarkastustapaa koskevien suositusten julkaiseminen ruotsiksi ei ole ministeriössä antanut aihetta toimenpiteisiin, on jo pitemmän aikaa vedottu siihen, että tilanne tulee parantumaan kansainvälisten tilintarkastusstandardien EU-tasoisen hyväksymisen myötä, sanoo Pajuoja.
 
Pajuoja kuitenkin toteaa, että niin kauan kuin puheena olevia kansainvälisiä standardeja ei ole EU:n piirissä hyväksytty ja julkaistu EU:n virallisilla kielillä eli myös ruotsiksi, äidinkieleltään ruotsinkieliset tilintarkastajat ovat hyvän tilintarkastustavan tulkinnassa suomenkielisiä selvästi heikommassa asemassa, koska esimerkiksi KHT-yhdistyksen julkaisemia suosituksia, jotka ovat hyvän tilintarkastustavan sisällön tulkinnassa tosiasiallisesti keskeisessä asemassa, ei ole tällä hetkellä saatavilla heidän omalla äidinkielellään.
 
Mainitut suositukset konkretisoivat osaltaan tilintarkastajille laissa asetettua velvoitetta noudattaa hyvää tilintarkastustapaa. Kyse on siten äidinkieleltään ruotsinkielisten tilintarkastajien näkökulmasta oikeusturvaongelmasta, kun heillä ei ole mahdollisuutta omalla äidinkielellään perehtyä suosituksiin, jotka tosiasiallisesti määrittävät heidän velvoitteidensa sisältöä.
 
Jussi Pajuojan mukaan kyse on myös kielellistä yhdenvertaisuutta loukkaavasta tilanteesta. Tämä perusoikeuksien vastainen tilanne on jatkunut jo kauan ilman, että julkinen valta eli viime kädessä kauppa- ja teollisuusministeriö ja sittemmin työ- ja elinkeinoministeriö olisi siihen asiaan kuuluvalla tavalla edes yrittänyt puuttua toimivaltuuksiensa puitteissa siten kuin perustuslain 22 § olisi edellyttänyt.
 
Oikeusasiamies ei voi velvoittaa ministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin
 
Ministeriön tietoon on jo kertaalleen saatettu apulaisoikeusasiamiehen käsitys asiaan liittyvästä oikeusturvaongelmasta
ja esitys toimenpiteisiin ryhtymisestä tilanteen korjaamiseksi. Ministeriö puolestaan on kahdesti ilmoittanut, että asia ei toistaiseksi edellytä sen toimenpiteitä.
 
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja saattoi työ- ja elinkeinoministeriön tietoon käsityksensä siitä, että sen passiivisuus puheena olevassa asiassa ei ole parhaalla mahdollisella tavalla toteuttanut julkiselle vallalle perustuslain 22 §:ssä asetettua velvoitetta ryhtyä omatoimisesti perusoikeuksia edistäviin toimenpiteisiin, kun se on tosiasiallisesti jättänyt asian lähinnä sen varaan, että tilanne todennäköisesti korjaantuu sittemmin kuitenkin verraten epämääräiseksi osoittautuneessa tulevaisuudessa.
 
 
(Sanomat24, EOK-viestintä)
 

* Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK ry on kansalaisten ja yrityksien riippumaton ja puolueeton oikeusturvan edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 2004.

Miksi EOK:n kannattaa liittyä 

* vahvistat ja edistät jäsenyydelläsi tärkeää oikeusturvatyötä
* saat oikeusturvaneuvontaa, ohjausta ja koulutusta kaikilla oikeusaloilla * saat jäsenpalvelun kautta ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-apua
* saat jäsenpalvelun kautta EOK:n seurannan ja valvonnan omaan oikeusturva-asiaasi
* saat oikeusturva-asiasi osaksi EOK.n laajempaa kollektiivista oikeudellista edunvalvontaa
* kehität ja ajantasaistat osaamistasi laillisten oikeuksiesi puolustamiseksi
* verkostoidut muiden jäsenten kanssa ja voit osallistua erilaisiin vertaistukiryhmiin

 

Säilytä EOK-jäsenyys
 
*EOK:n tutkimuksien ja seurannan mukaan ihmisellä on useita oikeusturvaongelmia elämänsä aikana. Siksi on tärkeää säilyttää EOK-jäsenyys!  

 

Copyright 2006 - 2017 EOK ry