Tämä niin sanottu sosiaalivankeus toteutettiin määräämällä tyttö koulukotiin Heinolaan, eli pitkälle kodistaan läntiseltä Uudeltamaalta.

Asian taustalla on ollut etenkin perheen eriävät näkemykset Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen kanssa erilaisista asioista. Asiassa on aktiivisesti toiminut etenkin yksi tietty sosiaalityöntekijä, jonka toimista on tullut  oikeusturvajärjestö EOK:n piiriin paljon negatiivista tietoa monien muidenkin perheiden kertomana.

Helsingin hallinto-oikeus vapautti nuoren 15-vuotiaan tytön sosiaalivankeudesta päätöksellään 5.2.2010 vastoin Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen vaatimusta ja näkemystä, jota oli ajamassa lakimies Pelastakaa Lapset - järjestöstä.

Hallinto-oikeuden vapauttaman 15-vuotiaan tytön äidin asiamiehenä toiminut oikeustieteen tohtori (OTT) Petter Kavonius toteaa, että tällaisissa nuorten sosiaalivankeuksissa vastoin nuoren omaa ja hänen perheensä tahtoa on yleensä kyse Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta sekä vapaudenriistoa koskevasta 5 artiklasta että myös perhe-elämää turvaavasta 8 artiklasta.

Monet perheet ovat EOK:lle ilmoittaneet kokevansa, että heiltä on viety lapsia ja nuoria väkipakolla laitoksiin hyvin kevyin perustein, toteaa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

Juntusen mukaan monissa perheissä epäillään, että sosiaaliviranomaiset käyttävät tällaista sosiaalivankeutta ja sellaisella uhkailua keinona nujertaa kritiikki sosiaaliviranomaisten toimia kohtaan. Olosuhteet laitoksissa vastaavat monelta osin  vankilan oloja, vahvistaa Juntunen.

Petter Kavoniuksen mukaan on tärkeää, että yleisillä tuomioistuimilla on ryhtiä olla alistumatta poliisien ja syyttäjien vangitsemisvaatimuksiin kumileimasimen tavoin. Samalla tavalla hänen mielestään hallintotuomioistuinten tulee noudattaa ryhdikästä ihmisoikeuslinjaa, kun vapaudenriistoa koskevaa 5 artiklaa, että myös perhe-elämää turvaavaa 8 artiklaa tulee turvata sosiaaliviranomaisten vaatimuksia vastaan.

Sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa on yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan, sanoo Kavonius. Korjattavaa ja puutteita on yhä paljon vaikka kehityksen suunta on hyvin myönteinen, lisää Kavonius.