Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK Ry - Oikeusturvaongelma voi tuottaa mielenterveyshäiriöitä

Oikeusturvaongelma voi tuottaa mielenterveyshäiriöitä

oikeusturvaongelma_ja_mielenterveyshirit

Yksilön kokema oikeusturvaloukkaus on usein mielenterveysongelmien taustalla. Mielen järkkymiseen voi johtaa realiteettien puute ja sosiaalinen avuttomuus. Pitkäkestoisissa oikeusturvaongelmissa epävarmuus asettaa psyykkeen äärimmäisen lujalle koetukselle.

Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat ihmisen kognitiivisiin, motivationaalisiin, emotionaalisiin ja sosiaalisiin valmiuksiin. Keskittymisvaikeudet ja ahdistuneisuus haittaavat reaktiokykyä, ajattelua, päättelyä ja muistia. Oikeusturvaongelman lisäksi monen mieltä kuormittavat myös omat henkilökohtaiset ongelmat. Sairastuminen on usein monen asian tulosta, toteaa työnohjaaja, työyhteisökonsultti Riitta Jauhiainen, CommuniArt Oy:sta.

Mielenterveys on prosessi, ei pysyvä tila. Pääsääntöisesti kaikki ihmiset kärsivät erilaisista mielenterveyden ongelmista, erityisesti silloin, kun kokee joutuneensa syrjityksi tai oikeusloukatuksi. "Masennus, ahdistus ja pelko astuvat siten väistämättä yksilön arkielämään", sanoo Jauhiainen.

Oikeusturvatyötä tekevien on hyvä ymmärtää myös mielenterveyden ongelmia ja suoranaisia häiriöitä, koska he kohtaavat niitä oikeusapua tarvitsevissa asiakkaissa. Mielenterveyshäiriöistä kärsivän "oikeusturvaloukatun" itsetunto on usein huono ja psyykkisen itsesäätelyn keinot ovat vähäiset ja jäykät. "Oikeusturvaongelmaan voi liittyä häpeän tai syyllisyyden tunteita, jotka edistävät sosiaalista avuttomuutta", huomauttaa Jauhiainen.

Riitta Jauhiaisen mukaan, kun ihminen kohtaa elämässään äkillisiä muutostilanteita (kriisejä) on niihin aina sopeuduttava. Kriisitilanteessa ihmisen käyttämät puolustusmekanismit jäykistyvät ja kapeutuvat, ja hän kärsii tilapäisesti muistakin mielenterveyshäiriöille tyypillisistä oireista. Mielenterveyshäiriöt ja kriisireaktiot on kuitenkin tärkeää pitää erillään toisistaan. "Jokainen meistä altistuu elämässään kriisitilanteille, mutta kaikki eivät välttämättä kärsi mielenterveyshäiriöistä", muistuttaa Jauhiainen.

Riitta Jauhiainen: Mielenterveyshäiriöt voidaan jakaa neurooseihin, persoonallisuushäiriöihin ja psykooseihin

Neurooseista kärsivä ihminen on ahdistunut, masentunut, maaninen tai pelokas, mutta hän tuntee kuitenkin olevansa psyykkisesti suhteellisen hyvin koossa ja on realistisessa suhteessa ulkomaailmaan. Neurooseja ovat mm. mieliala-, pelko-, ahdistuneisuus-, uni-, syömis- ja hillitsemishäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on vakavin kansansairautemme, ja se aiheuttaa eniten työkyvyttömyyttä.

Persoonallisuushäiriöt kertovat erityyppisistä häiriöistä persoonallisuuden kehityksessä. Ne vaativat sekä kehittyäkseen että parantuakseen hyvin pitkän ajan. Persoonallisuushäiriöitä ovat esimerkiksi epävakaa, narsistinen, paranoidinen ja epäsosiaalinen persoonallisuus.

Psykooseille ovat tyypillisiä minäkokemuksen pirstoutuminen, ulkoisen ja sisäisen rajan horjuminen sekä todellisuudentajun hämärtyminen, joka ilmenee mm. ajattelun ja tunteiden pahoina vääristyminä ja harha-aistimuksina. Psykooseja ovat mm. reaktiivinen psykoosi, skitsofrenia ja vakava kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Oikeusturvaloukkauksen uhria tulee auttaa vahingoittamatta

Oikeusturvatyöntekijä ei ole terapeutti, hoitaja, vaan hänen ohjaamiskeinonsa nousevat pedagogiikasta, eivät psykiatriasta tai terapiatyöstä. Mitä suurempi kaaos "oikeusturvaloukatun" mielessä on, sitä tärkeämpää on, että oikeusturvatyöntekijä pysyy perustehtävässään, sanoo työyhteisökonsultti Riitta Jauhiainen, joka on aiemmin toiminut pitkään myös Mielenterveyden koulutuskeskuksen johtajana.

EU:n alueiden komitean jäsen, psykiatrian ylilääkäri Antti Liikkasen mielestä oikeusturvaloukkauksen uhria tulee, uhrien määrästä riippumatta, lähestyä hänen henkilöhistoriastaan ja persoonallisuudestaan käsin."Ei siis oikeusturvaloukkauksen luonteesta ja massa- tai yksittäisluonteesta käsin", huomauttaa Liikkanen.

Antti Liikkasen mukaan ihminen kuuluu syntyessään johonkin kolmesta, eri tavoin kohdattavasta temperamenttiryhmästä kontrollihakuiset, negatiiviset ja aloitteelliset.

Liikkasen mukaan jo viiden vuoden ikään mennessä tilanne on kehittynyt siten, että kärsivä ihminen olisi kyettävä ja on mahdollista sijoittaa johonkin seuraavista viidestä reaktiotapa-tyypistä uudelle avoimet, ulospäin suuntautuvat, sovinnolliset, neuroottiset ja tunnolliset.

Liikkasen mukaan näitä viittä "laatikkoa" ei pikatilanteessakaan ole mahdotonta käyttää niiden seulomiseen, jotka tarvitsevat hätätilanteessa kukin oman laistaan kohtelua.

Antti Liikkasen mielestä paras tae terveyshaittoja huomioivaan oikeusturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen ihmisen ja ihmisryhmän ja hyvinvoivan yhteisön laatuisaan kohtaamiseen on hoitaa sekä resurssivaltion syrjäytyneiden asia kunnolla että apua tarvitsevien ulkopuolisten pulma laadulla ja sellaisilla tavoilla, joissa toteutuu Hippokrates´n ikuinen totuus: Primum est non nocere - tärkeintä on auttaa vahingoittamatta.

Oikeusturvatyössä tarvitaan myös sosiaali- ja terveysalan ammattiosaamista

Oikeusturvatyössäkin kohdataan erilaisia ihmisiä, joiden käyttäytyminen voi muuttua auttajiaan tai jopa koko yhteisöä kohtaan ennalta arvaamattoman väkivaltaiseksi. Kostonhaluisesti toimivan ja paineensa purkaneen ihmisen ulkoinen olemus ei paljasta heti sitä, että hänellä on mahdollisia mielenterveysongelmia, sanoo Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

Pääosin pelkotilojen syntyminen ja epävarmuus johtuvat tiedon puutteesta tai epäonnistumisesta, joilla on myös merkitystä motivaatioon ja psyykkiseen terveydentilaan. Tämän vuoksi pelkotilat tulisi käsitellä nopeasti, tehokkaasti ja asiallisesti ja täten pyrkiä poistamaan turhat pelot. Realistiset pelot on syytä jättää jäljelle, koska ne ohjaavat ihmisen toimintaa ja saavat hänet riskitilanteissa käyttäytymään järkevämmin, toteaa Juntunen.

Tieto lisää tuskaa, mutta se lisää sellaista tuskaa, joka on turvallista, turvallisuutta lisäävää ja oikeaa käyttäytymistä ohjaavaa tuskaa. Tämän vuoksi tämän tuskan lisääminen on ihan eettistä. Oikeusturvakysymyksiin ja käytäntöön liittyvää tietoa pitää siksi myös koko ajan lisätä, kehittää, jakaa ja käsitellä, sanoo Jarmo Juntunen.

EOK:n kaltaisissa oikeusturvajärjestöissä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän myös sosiaali-ja terveysalan ammattiosaamista, koska käytännön oikeusturvatyössä kohdataan päivittäin erilaisia ihmisiä elämäntilanteineen, huomauttaa Juntunen.

Myös EOK:n juristikoulutuksen saaneet asiantuntijakumppanit joutuvat silloin tällöin tekemisiin sellaisten ihmisten kanssa, joille oikeusturvaongelmat ovat aiheuttaneet mielenterveyshäiriöitä ja/tai lisää oikeusturvaongelmia, toteaa EOK:n liittohallituksen puheenjohtaja, OTT. Dosentti Petter Kavonius.

Juristikoulutuksen pohjalta ei saada oikeastaan mitään eväitä mielenterveysongelmien kohtaamiseen. Asiaan perehtyminen on oman tiedonhankinnan ja opiskelun varassa. EOK:n piirissä tosin on se suuri etu, että asiantuntijakumppaneilla on aina mahdollisuus keskustella ja saada konsultaatiota mielenterveysongelmiin perehtyneiltä asiantuntijoilta, toteaa Petter Kavonius.

(EOK-viestintä)