EOK:n säännöt

PRH esitarkastanut ja hyväksynyt säännöt 29.3.2010

Käsitelty ja hyväksytty liittokokouksessa 24.4.2010

1 §

Yhdistyksen nimi on Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto.

Liiton ruotsinkielinen nimi on Centralförbundet för Europeiska Rättsskyddet - CER rf.

Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 §

Liiton nimestä voidaan käyttää kansainvälisissä yhteyksissä epävirallisista nimitystä European Central Association for Legal Protection.

Liiton tarkoitus ja tehtävät

3 §

Liiton tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista eri oikeudenaloilla. Liitto edistää tiedotusta kansalaisten, yrittäjien ja yrityksien mahdollisuudesta saada apua oikeudellisiin ongelmiinsa. Liitto osallistuu yleiseen oikeus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun alallaan.

Liitto toimii ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kehittämiseksi ja lainsäädännön tarkoittamien perusoikeuksien, oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon toteuttamiseksi, kansalaisten ja oikeuskelpoisten yhteisöjen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja sosiaali- ja terveyspoliittisen hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä syrjäytymisen, turvattomuuden ja huono-osaisuuden vähentämiseksi.

4 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee ihmisoikeuksiin ja oikeusturvaan liittyviä selvityksiä ja aloitteita, tuottaa ja julkaisee EU:n virallisilla kielillä audiovisuaalista ja digitaalista opetus- ja neuvontamateriaalia, julkaisee liiton järjestölehteä, antaa lausuntoja sekä järjestää voittoa tavoittelematta neuvonta-, koulutus-, tutkimus-, oikeusapu- ja alansa tietopalvelutoimintaa.

Liitto huolehtii jäsenten, luottamushenkilöidensä ja työntekijöidensä perus- ja jatkokoulutuksesta järjestämällä kursseja, koulutus-, seminaari-, esitelmä- ja puhetilaisuuksia.

Liitto edistää kansalaisaktiviteettia, oikeusturvan ja ihmisoikeuksien alalla toimivien keskinäistä vuorovaikutusta sekä kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon yhteistyötä. Lisäksi liitto myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä ansioista ihmisoikeuksien ja oikeusturva-asioiden alalla.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoja ja testamentteja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys toimeenpanee varainhankintaansa varten keräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa.

Jäsenet

5 §

Liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi luonnollisia henkilöitä (varsinainen henkilöjäsen) sekä oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä (varsinainen yhteisöjäsen).

Liitolla voi olla sen tarkoitusperiä toteuttavia alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä, joita kutsutaan liiton perusjärjestöiksi.

Liitolla voi olla tukijäseninä luonnollisia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä.

6 §

Liiton varsinaiset jäsenet suorittavat liittovaltuuston määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voidaan määrätä erisuuruiseksi henkilöjäseneltä ja yhteisöjäseneltä. Liittovaltuusto päättää jäsenmaksun suorittamisesta vuosittaisena jäsenmaksuna ja ainaisjäsenmaksuna, jolloin varsinainen jäsen valitsee, suorittaako jäsenmaksun vuosittain vai kertakaikkisena ainaisjäsenmaksuna.

Perusjärjestöt suorittavat vuosittain liittovaltuuston määräämän perusjärjestön jäsenmaksun ja tukijäsenet tukimaksun. Perusjärjestön jäsenmaksu on liittovaltuuston varsinaisessa kokouksessa määräämä prosenttiosuus perusjärjestön jäsenmaksutulosta.

Liittovaltuusto voi myös päättää, että varsinaiset jäsenet suorittavat liittymisjäsenmaksun liittyessään liiton jäseneksi. Tällöin jäsen ei maksa liittymisvuodelta vuosittaista jäsenmaksua. Mikäli uusi jäsen liittyy liittoon marraskuun viimeisen päivän jälkeen, hän ei maksa vuosittaista jäsenmaksua myöskään liittymisvuotta seuraavalta vuodelta.

Liittohallitus voi myöntää maksuvapautuksen liittymisjäsenmaksusta varsinaiselle henkilöjäsenelle vähävaraisuuden perusteella.

7 §

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai liittohallituksen puheenjohtajalle taikka liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Kun liiton jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, jäsen menettää kaikki liitolle suorittamansa maksut.

Jäsenen erottamisesta ja muista kurinpitotoimista säädetään 28 §:ssä.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet

8 §

Liiton kunniapuheenjohtajaksi voi liittokokous nimittää liiton jäsenen, joka on ansioitunut liiton toiminnassa edistäen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Kunniapuheenjohtajaksi voi liitossa olla nimitettynä vain yksi sen jäsen kerrallaan. Esityksen kunniapuheenjohtajan nimittämisestä tekee liittohallitus.

Liiton kunniajäseneksi voi liittohallitus kutsua henkilön, joka on saavutuksillaan vaikuttanut ihmisoikeuksien ja oikeusturva-asioiden toteuttamiseen sekä osoittanut kiinnostusta liittoa tai sen pyrkimyksiä kohtaan.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisilla henkilöjäsenillä, mutta heidät on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta.

Rahastot

9 §

Liiton toiminnan mahdollisesti tuottama vuosittainen ylijäämä on siirrettävä käyttörahastoon, jonka varoja saadaan käyttää liiton toiminnasta aiheutuvien menojen peittämiseksi.

Liittovaltuuston päätöksellä voidaan liitolle perustaa rahastoja.

Liittovaltuusto voi, ellei lahjoittaja toisin ole määrännyt, päättää rahastojen käytöstä.

Päätösvalta

10 §

Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokous, liittovaltuusto sekä liittohallitus.

Äänioikeus liittokokouksessa on kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, ainaisjäsenmaksun maksaneilla varsinaisilla jäsenillä ja niillä varsinaisilla jäsenillä sekä perusjärjestöillä, jotka ovat maksaneet edellisen vuoden jäsenmaksunsa liittokokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä.

Liittokokouksessa kullakin varsinaisella henkilöjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on viisi (5) ääntä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä ja perusjärjestöllä on yksi (1) ääni. Tukijäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Varsinainen henkilöjäsen, varsinainen yhteisöjäsen ja perusjärjestö voivat käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä.

Liittokokous

11 §

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi elokuun loppuun mennessä liittohallituksen määräämässä paikassa.

Liittohallitus voi kutsua tarvittaessa ylimääräisen liittokokouksen koolle. Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle, kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä on sitä kirjallisesti vaatinut liittohallitukselta nimetyn asian käsittelyä varten. Tällöin liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien. 

Liittokokous voi myös päättää kokouksessaan ylimääräisen liittokokouksen pitämisestä. Kutsua kokoukseen antaessaan liittohallitus päättää kokouksen ajankohdasta ja paikasta neuvoteltuaan sitä ennen asiasta liittokokousta johtaneen puheenjohtajan kanssa. Tällöin liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa, mikäli liittokokous on niin päättänyt.

12 §

Liittokokouksen puheenjohtajana toimii, kunnes puheenjohtaja on valittu, liittovaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan liittovaltuuston jäseniksi välittömästi liittokokouksen jälkeen alkavaksi toimikaudeksi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 4 ja enintään 32 valtuutettua. Kullekin valtuutetulle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

2) käsitellään selostus liiton toiminnasta ja taloudesta edelliseltä kolmivuotiskaudelta,

3) päätetään tulevan kolmivuotiskauden oikeusturvapoliittisesta toimintalinjasta, ja

4) päätetään muista liittohallituksen sille esittämistä asioista.

Asiat ratkaistaan liittokokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava liiton varsinainen henkilöjäsen. Valtuutetun ja hänen varajäsenensä on oltava liiton varsinainen henkilöjäsen tai sen perusjärjestön henkilöjäsen. Mikäli joku edellä mainituista eroaa tai erotetaan kesken toimikautensa liiton tai sen perusjärjestön jäsenyydestä, katsotaan hänen eronneen myös liittovaltuustosta. 

13 §

Liittohallitus kutsuu varsinaisen liittokokouksen koolle jäsenille lähetettävällä kirjeellä tai sähköpostilla vähintään kahta (2) kuukautta ennen kokousta. Lisäksi kokouskutsusta on tiedotettava liiton järjestölehdessä tai liiton websivuilla internetissä hyvissä ajoin ennen kokousta. Kutsussa ja tiedotteessa on mainittava esille tulevat asiat.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle edellä mainitulla tavalla vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Liittovaltuusto

14 §

Liittovaltuuston ensimmäinen kokous pidetään välittömästi varsinaisen liittokokouksen jälkeen. Tällöin valitaan liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta liittohallituksen jäsentä. Mikäli liittovaltuuston jäsen tai varajäsen valitaan liittohallitukseen, hän on velvollinen eroamaan liittovaltuustosta.

Liittovaltuuston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä.

Liittovaltuuston toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika.

15 §

Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuutetut ovat niin päättäneet tai kun liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Liittovaltuuston ylimääräinen kokous on pidettävä, kun vähintään kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenistä on sitä kirjallisesti vaatinut liittohallitukselta nimetyn asian käsittelyä varten. Tällöin kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien.

16 §

Liittovaltuuston varsinaisessa kokouksessa:

1) käsitellään edellisen tilikauden toiminta- ja tilikertomukset sekä tilintarkastajan lausunto,

2) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,

3) päätetään toiminta- ja taloussuunnitelmasta,

4) päätetään vuosittaisesta jäsenmaksusta ja ainaisjäsenmaksusta varsinaisille jäsenille, tukimaksusta tukijäsenille sekä perusjärjestön jäsenmaksusta perusjärjestöille,

5) päätetään mahdollisesti liittymisjäsenmaksusta varsinaisille henkilöjäsenille ja varsinaisille yhteisöjäsenille, ja

6) valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jolloin sen piiristä on nimettävä vastuuhenkilö.

Asiat ratkaistaan liittovaltuustossa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Liittovaltuusto voi siirtää edellä kohdassa neljä (4) mainitun perusjärjestön jäsenmaksun ja kohdassa viisi (5) mainitun liittymisjäsenmaksun määräämistä koskevan asian liittohallituksen päätettäväksi.

17 §

Liittovaltuuston kutsuu koolle liittohallitus vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenille lähetettävällä kirjeellä tai sähköpostitse, jossa on mainittava käsiteltävät asiat.

18 §

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle näiden sääntöjen 17 §:n
mukaisesti ja jos vähintään viisi (5) liittovaltuuston jäsentä on läsnä. Liittovaltuuston kokouksessa voidaan käsitellä vain asia, joka on kokouskutsussa mainittu.

Liittovaltuusto päättää liiton asioista, ellei sitä ole säädetty liittokokouksen tai liittohallituksen päätettäväksi.

19 §

Puhetta johtaa liittovaltuuston kokouksessa liittovaltuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Mikäli he molemmat ovat estyneenä tai eronneet, puhetta johtaa liittovaltuuston tilapäiseksi kokouksen puheenjohtajaksi valitsema valtuutettu tai valtuutetun varajäsen.

Liittohallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja jäsenellä sekä toiminnanjohtajalla on oikeus olla läsnä liittovaltuuston kokouksissa ja käyttää niissä puheenvuoroja.

Liittohallitus ja hallinto

20 §

Liittohallituksen tehtävänä on valmistella liittokokouksessa ja liittovaltuustossa käsiteltävät asiat ja panna liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset täytäntöön.

Liittohallitus tekee myös liiton juoksevaa hallintoa koskevat päätökset ja huolehtii siitä, että varainkäytön valvonta on luotettavalla tavalla hoidettu. Liittohallituksella on oikeus edustaa liittoa. 

Liittohallitus voi asettaa avukseen toimikuntia. Asettamilleen toimikunnille liittohallitus antaa tarvittaessa toimintaohjeet.

Liittohallitus nimittää tarvittavat toimihenkilöt liitolle ja päättää toimihenkilön erottamisesta. Toiminnanjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta on säädetty erikseen 23 §:ssä.

21 §

Liittohallituksen toimikausi alkaa varsinaista liittokokousta välittömästi seuraavan liittovaltuuston kokouksen päättymisestä ja päättyy seuraavan varsinaisen liittokokouksen jälkeen pidettävän ensimmäisen liittovaltuuston kokouksen päättyessä.

22 §

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Jokaisella liittohallituksen jäsenellä on oikeus vaatia liittohallituksen kokoontumista.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa, ellei liittohallitus yksittäistä kokoustaan koskien toisin määrää.

23 §

Liitolla on toiminnanjohtaja, jonka nimittää ja erottaa liittohallitus. Toiminnanjohtajan on toimittava liittohallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

24 §

Toiminnanjohtajan tehtävänä on avustaa liittohallitusta sen tehtävien hoitamisessa sekä toteuttaa varainkäytön suunnittelu ja seuranta asianmukaisesti. Toiminnanjohtaja antaa tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä liiton muille toimihenkilöille.

Liiton nimenkirjoitusoikeus

25 §

Liiton nimenkirjoitusoikeus on liittohallituksen puheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla kummallakin erikseen. Muulle henkilölle liittohallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden yksin.

Liiton tilikausi

26 §

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja toimintakertomus sekä muut tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajan on annettava kertomuksensa liittovaltuustolle kuukauden kuluessa.

Esteellisyys liittovaltuuston ja liittohallituksen kokouksessa

27 §

Jäsen ei saa liittovaltuuston tai liittohallituksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja liiton välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa liiton edun kanssa.

Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu liiton hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Kurinpitovalta

28 §

Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii yhdistyslain tai liiton sääntöjen vastaisesti tai levittää julkisesti perätöntä tietoa liitosta tai sen luottamus- tai toimihenkilöstä taikka jättää jäsenmaksunsa kahden vuoden ajalta suorittamatta. Päätös erottamisesta voidaan tehdä myös määräajaksi, jonka pituuden liittohallitus määrää erottamispäätöksessään.

Liittohallitus ei voi kuitenkaan erottaa jäsentä ilman päätöksen alistamista liittovaltuuston lopullisesti ratkaistavaksi, mikäli tämä toimii luottamustehtävässä liittovaltuustossa ja ilmoittaa kirjallisesti 10 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan liittohallitukselle vastustavansa erottamistaan. Asia ratkaistaan liittovaltuustossa tällöin yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Liittohallitus voi antaa jäsenelle varoituksen tai julkisen varoituksen erottamisen sijasta, mikäli hänen katsotaan täyttävän erottamisen edellytykset, mutta tekoa sen vaikuttimet tai muut syyt huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä. Varoituksen tai julkisen varoituksen antamista ei voida alistaa liittovaltuustolle.

Sääntöjen muuttaminen

29 §

Päätös liiton sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kahden kolmanneksen (2/3) äänten enemmistöllä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa erikseen.

Liiton purkaminen

30 §

Liiton purkamisesta on päätettävä samoin kuin sääntöjen muuttamisesta.

Jos liitto puretaan, sen omaisuus on annettava sille oikeuskelpoiselle aatteelliselle yhdistykselle tai säätiölle, jolla liittokokouksen harkinnan mukaan on lähinnä samat päämäärät kuin liitolla. Ellei tällaista ole, omaisuus on annettava jollekin oikeuskelpoiselle aatteelliselle yhdistykselle tai säätiölle käytettäväksi liiton nimeä kantavana rahastona, josta jaetaan siitä annettavien säännösten mukaan apurahoja oikeusturvan ja ihmisoikeuksien edistämiseen.

Liiton tultua lakkautetuksi käytetään sen varat edellä toisen momentin tarkoittamalla tavalla.

Voimaantulo

31 §

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on yhdistysrekisteriin merkitty.